Potuttaako? - Rennon joulukokin laatikkoleikki, pt. III

Nonii nöpöset, ainakin tämän nyt vielä yritän tällai etukäteen postata. Muut jouluruuat saattaa jäädä vähän kalkkiviivoille. Se on tuo uupumus sellainen kaveri, että se kun tuppaa samaan pöytään istumaan niin ei vaan mitään jaksa. Ei edes juttua kirjailla tänne, mutta nyt on vaan tapahduttava että saadaan joulu edes jotenkin valmiiksi! Siispä Sannan kanssa vietetyn päivän voimaannuttamana (ai kamala mikä sana, mutta tähän kohtaan ei ole osuvampaa termiä sille miten hyvä vaikutus tietyillä ihmisillä elämääni on) vetäisin uuden hienon nalle-pörröpaitani päälle, ihanan Made by Mersia-tonttulakkini päähän ja runnoin jouluruokavaihdetta silimään taas. Lyhyestä vitsi kaunis, ny lähtee.

Perunalaatikko on yksi pahimmista vastuksistani. Osaan tehdä hyvää pottulooraa, mutta hitoksee hankalaa on nimittäin se imeltäminen! Imeläähän siis pitää olla, mutta omat imelyyteni ovat peräisin siirappipurkista. Ei auta vaikka keittää perunat täydenkuun tai kuunpimennyksen aikaan, kuorineen tahi kuorittuina, suolatussa tai suolattomassa vedessä, lisää jauhot päälle tai väliin tai päälle ja väliin tai sekoittaa kokonaan, vie saunaan, tiskikoneeseen, uuniin tai mihin vain. Ei ne perunat tunnu tietävän missä ovat ja mitä kuuluis tehdä, joten siellä sitte vaan kököttävät muutaman tunnin tai pari päivää ja tulos aina sama; maistuu ihan tasan potulta. Ei imelältä eikä todellakaan sellaiselta että niistä voisi noin vain vähän mausteita lisäämällä tekaista laatikon! Joten minun perunalaatikkoreseptini sisältää ronskisti siirappia ja se valmistuu nopeasti. Se ken imeltää osaa, imeltäköön. Ehkä luovutan, ehkä yritän taas ensi vuonna uudestaan...

Perunaksi kannattaa valita punaisessa nutussa kuleksivaa jauhoista kotimaista. Rosamundakin käy, jos ei muuta ole. Työvälineiden suhteen haluaisin viitata edellisiin laatikko-ohjeisiini, eli kunnollinen kuorimaveitsi ja jokin järkevä survontaväline ovat ehdottomat - meillä tehtiin blenderillä tämäkin tekele. Jos itse käytät blenderiä tai sauvasekoitinta, jätä ennemmin vähän klönttejä kuin ajat liian sileäksi ja vaahdotat seoksen. Ei tässä mitään vauvanruokaa tai moussea olla tekemässä. Vanhojen koulukeittäjien filosofian mukaan klönttejä pitääkin hiukan olla, tunnistaapahan kotitekoiseksi. Vaikka ois puolet muusijauhetta...tästäkin petoksesta vaan jäivät kiinni keittiöorjaviikolla (eli suomeksi "2 päivän harjoittelujakso koulun keittiön toimintaan tutustuen").

Tämäkin resepti täyttää pari 2-litraista foliovuokaa. Vehnäjauho on vapaaehtoinen lisäys, sitä nyt on aina meikäläisen perunalaatikossa koska se kuuluu imellytyshommiin ja joka vuosi epätoivoisesti yritän. Jos haluat yrittää imeltää, kokeile minun puolestani. Ei piru vie kuitenkaan onnistu.
Ja nyt essu ylle ja kuorimaveitsi tanaan, alkaa HEP!

Tarvitset:
3 kg jauhoista perunaa
(1 dl vehnäjauhoa)
1-1,5 dl kuohukermaa
3-5 dl täysmaitoa
1-2 dl siirappia
75 g voita
2-3 kananmunaa koosta riippuen
suolaa
maustepippuria
valkopippuria
muskottia

Kuori ja paloittele perunat, keitä kevyesti suolatussa vedessä kypsäksi, ota kattila pois levyltä ja anna vielä muhia kymmenisen minuuttia. Valuta nopeasti, kaada takaisin lämpimään kattilaan. Kippaa ylle voi sulamaan, lisää maitoa sekä kermaa ja soseuta. Lisää mausteita ja siirappia, maistele ja lisäile kunnes maku miellyttää. Lisää nestettä, kunnes kiinteys miellyttää. Itse teen melko löysän puuron vahvuisen laatikkomassan. Sekoita kananmunat joukkoon.
Kaada vuokiin, jäädytä nopeasti ja pakasta.
Jouluaatonaattona nosta jääkaappiin tai aattoaamuna suoraan huoneenlämpöön sulamaan. Nakkaa ylle korppujauhoa ja voita, iske muitten laatikoitten seuraksi kylmään uuniin ja nosta lämpö 175 asteeseen. Taas 2-3 tuntia aikaa ja kyl vaa on nii makosaa!



Jos vielä vaikka sipulihillon ja kännisillin reseptin saisin rutistettua, vähän täs meinaa kiirettä jo. Väsymyksen kanssa taistellessa meni pari viikkoa hyvää peliaikaa hukkaan, mutta kaipa tässä pikku hiljaa alkais pää jo toimia. Sillä mitä se nyt on ikinä toiminut, ei kovin hyvin mutta paremmin kuin nyt...

Rentoa loppurutistusta, voiton puolella ollaan!
- Hulta

PS. Mersia Design on kotimainen yhden naisen yritys, joka tekee nopealla toimituksella käsityönä laadukkaita ja Mersian itsesuunnittelemilla printeillä somistettuja vaatteita ja asusteita. Omassa tonttulakissani on tuo pitsiliinakuvio, kauniskaunis <3 Tämä jos mikä on NIIN kaiken tukenne arvoinen yritys!