Murun kanssa asumme toistaiseksi kaukana toisistamme, ja tapaamme yleensä kerran viikossa 2-4 päivän ajan. Kahden kaupungin välillä poukkoillaan vielä parisen kuukautta, mutta olen päättänyt että sitten saa riittää, karistan viimein pääkaupungin tomut jaloistani. Murun kanssa meiltä siis vielä hetken aikaa puuttuu yhteinen arki. Elämme jatkuvaa juhlaa - kun tapaamme, ne yhteiset hetket ovat tosiaan juhlaa ja harvinaista herkkua. Vaikka pyrimme pitämään tapaamisen väliajat korkeintaan viikon mittaisena, emme voi tuosta vaan piipahtaa toistemme luona vaikka työpäivän jälkeen ja jäädä yöksi tai käydä pikavisiitillä ja siitä suunnata kotiin nukkumaan.
Koska yhteiset hetket ovat spesiaalijuttuja, myös ruoka on useimmiten spesiaalia. Yleensä keittiössä touhuaa allekirjoittanut, joka tekee käytännössä kaiken alusta loppuun itse. Murulla on nimittäin aivan jumalaisen ihana, iso keittiö jossa mahtuu touhuamaan ja siitä puuhaamisesta vieläpä nauttii! Tuskin maltan odottaa yhteenmuuttoa, yhteistä isoa keittiötä ja arkisia kokkailuhetkiä. Nykyinen keittiöni on niin säälittävän kokoinen koppi, että vaikka aika usein Muru haluaisikin auttaa, eipä vaan mahdu sekaan. Sääli, koska kovin näppärästi tuo tekee mitä pyydetään.
Muru on myös aika haka tekemään aamiaista - kestosuosikkini hän taikoo jo käden käänteessä. Lemppariaamiaisleipäni on jälkiuunipalat, joitten päällä on juustoa, paistettu kananmuna (mausteena reilusti paprikaa ja mustapippuria) ja tomaattia (joka tulee kuorruttaa todella siveettömällä määrällä vastarouhittua mustapippuria). Aika usein saan tällaisen aamiaisen joko sänkyyn tai olohuoneen sohvalle tarjoiltuna. Minä kun en _todellakaan_ ole aamuihminen, vaan mieluiten ryömin soffannurkkaan peiton kanssa heräilemään noin tunnin ajaksi ennen kuin voin sanoa olevani täysin tolkuissani...jos nyt silloinkaan olen mitenkään normaalin ihmisen tasolla.
Muita yleisiä ruokia/yhteisiä herkkuja ovat mm. lasagne, tortilla - se espanjalainen munakas johon tupataan perunaa, tomaattia, paprikaa, sipulia ynnä muita hyvyyksiä, Muru on jo melko etevä tämänkin kanssa - ja burgerit. Viimeksimainitut ovat meillä juhlaruokaa, jolla on juhlistettu viimeksi ystävänpäivää. Ainoa asia josta emme ole tämän sapuskan kohdalla päässeet yhteisymmärrykseen on järjestys, jossa burgeri kasataan joten Muru tekee omansa milloin mitenkin, minä taas kasaan Hese-veteraanin ja kymmenientuhansien hampurilaisten kokemuksella aina saman kaavan mukaan. Mutta kukin tyylillään. Kunhan eivät minun purilaistani kasaa miten sattuu.
Koska burgerin sielu syntyy monesta asiasta, on vaikea antaa yhtä Ainoaa Oikeaa ohjetta. Ohjeita voi muunnella mielensä mukaan; minä se en syö lihaa, joten tein omat pihvit Punnitse ja Säästä-kaupan Burgermixistä vähän mausteita lisäillen. Myös kastikkeet ovat täysin omavalintaisia, mutta tällä kertaa tuli niin loistavat systeemit että oksat pois!
Sämpylä on oleellinen osa burgerin makua, rakennetta ja kasassapysymistä. Liian pehmeä pulla saattaa repeillä, liian napakka tai sitkeä taas tursuttelee sisuksensa pihalle kun sitä puree. Oikeaoppinen hampurinsämpylä on aina hyvä veto. Pehmeä, hyvänkokoinen ja maukas. Tässäkään kohtaa en tietenkään mene sitä helpointa tai itsestäänselvintä reittiä vaan pitää säätää, vehnä kun aiheuttaa minulle vatsanväänteitä. Koetan siis välttää valkoista vehnäjauhoa mahdollisimman paljon, meillä purilainen kasataan usein joko tavallisen Reissumiehen tai Reissumies-ruissämpylän väliin. Leivän voi paahtaa joko pannulla leikkuupinnat alaspäin tai uunissa leikkuupinnat ylöspäin. Tällöin ulkopuoli pysyy pehmeänä eikä sämpylä sitkisty tai kuivu, ja täytteet pysyvät siellä missä on toivollista. Eli sisällä.
Juhlapäivän burgereihin tein extrana karamellisoitua sipulia. Tätä herkkua ei vielä saa Suomesta valmiina - Timo ja Puljonki, vink vink - joten pikkuisen pitää pipertää ja nähdä vaivaa vaikka tämä todella isolla kädellä helpotettu ohje onkin. Kun ihan kunnolla aletaan tekemään, kaivetaan vähän punkku- tai portviinipulloa ynnä muita juttuja esiin ja käytetään toista tuntia aikaa. Mutta silloinkin lopputulos on vaivan arvoinen!
Jos saatavilla ei ole 17% rasvaa sisältävää jauhelihaa, osta 10-prosenttista ja pekonipaketti. Silppua pekoni hyyyyvin pieneksi silpuksi ja sekoita jauhelihaan. Rasvaa tarvitaan pihveihin, jotta ne eivät kuivu kypsennettäessä. Paljon rasvaa joka tapauksessa tihkuu pois paiston aikana, joten se kaikki 17% ei tosiaan päädy syötäväksi asti. Jos ei joku ole niin ahmatti että käy pillillä imemässä pannulta mehut. Varmasti ainakin Ameriikassa tällaisia tapauksia on ihan vapaalla jalallakin...
Kas tässä siis Ystävänpäiväspecialhampurilaisten ohje. Sopii mihin tahansa ajankohtaan, jonka haluat sisältävän nautiskelua ja leppoisaa tekemistä. Pihvien kokoa muuttamalla tästä ohjeesta tulee 2-4 purilaista; itse käytän pihvien tekoon häränsilmämuottia, joka on noin 10 cm halkaisijaltaan. Tai 8. En tiiä ku en ole mitannut. Mutta tällainen muotti on kyseessä. Löytyy mistä tahansa keittiötarvikkeita kauppaavasta liikkeestä muutamalla eurolla.
Muotti isketään suoraan kuumaan pannuun rasvan sekaan, pihvimassa painellaan sisään ja muotti nostetaan pois. Toimii niin soijaburgereitten kuin jauhelihankin kanssa. Nämä täyslihapihvit kyllä "vähän" vetäytyvät ja muuttavat muotoaan paistaessa, joten en tiedä maksaako vaivaa käyttää muottia vai onko järkevämpää muovata pihvit käsissä. Tärkeintä on, että pihvit eivät ole keskeltä paksumpia kuin reunoilta; mieluummin päinvastoin. Muodot ovat sitten mitä ovat, liha tekee mitä tahtoo. Koskapa siihen on järkipuhe tehonnut. Meillä yksi pihvi näytti enemmän sydämeltä kuin pyöreältä. Olihan tuo somaa ystävänpäivänä, mutta aika dorkan näköistä purilaisessa.
Kastikkeeksi sopii mikä tahansa majoneesi tai sen tapainen valmiste. Meillä oli tällä kertaa Kavlin jalapeno-hampurilaiskastiketta ja Hesen valkosipulikastiketta. Voit käyttää tasan juurikin sitä mitä mielesi tekee; chiliketsuppi, tartarmajoneesi, hampurilaiskastike, paprikamajoneesi, barbecue-kastike, kurkkumajoneesi, chilimajoneesi, kaikki toimii! Aika usein pyöräytän oman majoneesin alusta asti, ja yleensä siitä löytyy ainakin sipulia, valkosipulia, tuoretta ja kuivattua paprikaa, dijon-sinappia, chiliä, tomaattia muodossa tai toisessa ynnä mitä muuta nyt sattuu tulemaan vastaan mauste- tai jääkaapissa.
Mutta eikös me kuitenkin tästä jo hommiin, pelkällä puheella ei herkut valmistu!
2-4 burgerpihviin tarvitset:
400 g nauta-, nauta-sika- tai sikanautajauhelihaa, 17% rasvaa
tai
400 g 10% jauhelihaa ja 150-170 g pekonia
1 rkl öljyä
1½ tl tomaattipyrettä
½ tl juustokuminaa
1 tl paprikajauhetta (savustettua tai ei)
½ tl korianteria
½ mustapippuria
1/4 tl suolaa (unohda tämä jos käytät pekonia)
1 tl Srirachaa, Poppamiehen Barbadosta tai muuta tulista kastiketta
pinnalle mustapippuria a paprikajauhetta
Karamellisoitu sipuli syntyy näistä:
2 isohkoa sipulia
1 valkosipuli
1-1½ dl vettä
voita, öljyä, suolaa
Lisäksi tarvitset:
sämpylöitä
cheddarsulatejuustosiivuja
jääsalaattia tai suikaloitua jäävuorisalaattia
½ sipulin hienoksi hakattuna
1 ison tomaatin siivuina
maustekurkkusiivuja, mielellään ohuita
majoneesia tai muuta vastaavaa
ketsuppia, sinappia, Srirachaa tms vahvaa kastiketta
Silppua ½ sipuli erittäin hienoksi ja leikkaa loput ohuiksi suikaleiksi. Silppua valkosipuli. Laita pannu levylle keskilämmölle (4/6) ja nakkaa perään loraus öljyä, reilu nokare voita, sipulisuikaleet ja 1/4 tl suolaa. Anna sipulin hikoilla ja ruskistua rauhassa, kääntele silloin tällöin. Ole varovainen, ettei sipuli kärvenny liian tummaksi. Syvä kullanruskea sävy on hakusessa.
Aloita samalla pihvien valmistus:
sekoita vähintään litran vetoisessa mikronkestävässä kulhossa öljy, tomaattipyre, chilikastike ja muut mausteet. Kuumenna mikrossa parikymmentä sekuntia, kunnes seos on kuumaa ja kuplii hiukan. Anna jäähtyä.
Kun sipulit ovat saaneet kauniin, tasaisehkon värin pintaansa, vedä niitä hiukan kasaan ja sirottele päälle valkosipuli. Anna hautua pari minuuttia. Sekoita valkosipulit sipulien sekaan, anna ottaa väriä puolisen minuuttia ja kaada päälle ½ dl vettä. Anna kiehua melkein kuivaksi, lisää vielä ainakin puoli desiä vettä (niin että sipulit peittyvät), anna taas kiehua välillä hiukan sekoittaen kunnes pannulla on tasaisen ruskea sipuliseos josta on lähes kaikki neste haihtunut. Kaada sipulit toiseen astiaan, ota pannu pois levyltä mutta älä pese sitä. Pihvit saavat sipulin paistoliemenjämistä ihanan aromin!
Sitte takasi pihvien kimppuun:
Kippaa jäähtyneiden mausteiden päälle jauheliha (ynnä pekoni, jos käytät sitä) ja hienoksihakattu sipuli. Sekoita tasaiseksi, mutta älä yhtään pitempään kuin on pakko.
Jos aiot tarjoilla esim. lohko-, verkko- tai ranskanpottua lisukkeena, laita ne tässä kohtaa uuniin.
Laita pannu takaisin levylle, nosta lämpö teholle 5/6 ja laita pannulle hiukan öljyä ja nokare voita. Kun voi on hiukan ruskistunut, muotoile pihvit ja paista hyvin ruskeaksi. Käännä varovasti, mausta paprikalla ja mustapippurilla ja silloin tällöin valele pannulle valunutta lientä pihvien päälle. Tämä auttaa pitämään pihvit mehukkaana. Kun pihvit ovat kypsiä - eli kun tökkäät pihviä ja ulos tulee kirkasta/ei-veristä nestettä - nosta pannu levyltä.
Nakkaa sämpylät uuniin pottujen seuraksi tai kuumenna ne kuivalla pannulla.
Kasaa burgerit. Kukin tekee omalla tyylillään, mutta oma burgerini rakentui näin:
sämpylän pohja
ketsuppia
Srirachaa
sinappia
raakaa sipulia
maustekurkkua
jalapenomajoneesia
salaattia
juustoa
pihvi
tomaattia
karamellisoitua sipulia
valkosipulikastiketta
salaattia
sämpylän kansi
Melko hehkeät tunnelmat oli kun näitä yksissä tuumin ääntä kohti tuupittiin, Murun mukaan oli parhaat burgerit jotka olen onnistunut pyöräyttämään. En valita, sillä kritiikki on yleensä aiheellista ja rehellistä!
Leppoisaa alkavaa viikkoa kaikille, muistakaa että laskiaisen jälkeenkin voi syödä laskiaispullaa kunhan kutsuu sitä talvipullaksi. Ja jos vain saa, niin miulle sekä hilloa että mantelia...
-Hulta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti